Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 07.09.2023/Pykälä 110

RakYmplk 07.09.2023 § 110  

144/11.02.00/2023  

Valmistelija Ympäristötarkastaja

Agnico Eagle Finland Oy hakee maa-aineslupaa moreenin ottoon yhteensä noin 90,0 hehtaarin kokoiselta alueelta Kittilän Kiistalan kylässä sijaitsevalta tilalta Kittilän valtionmaa IV RN:o 13:1, kiinteistötunnus 261-893-13-1. Maa-aineslupaa haetaan viideksi (5) vuodeksi yhteensä 1 800 000 k-m3:n suuruiselle ottomäärälle. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (MAL 21 §).

Hakemuksen mukaan lupaa haetaan tulevan CIL3-rikastushiekka-altaan alueelle sijoittuvalle moreenin ottamiselle. Hakemuksessa todetaan, että hakija on käynnistänyt ympäristölupamenettelyn hanketta koskien toukokuussa 2022 ja lisäksi kaivoslupahakemus kaivosalueen laajentamisesta on jätetty Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes) toukokuussa 2022. CIL3-allasta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) on valmistunut vuoden 2022 alussa. Hakijan mukaan myös moreeninotto altaan alueelta on käsitelty tässä YVAmenettelyssä. Ennen ympäristölupapäätöksen saamista hakija valmistelee CIL3-altaan aluetta mm. ottamalla moreenia altaan pohjalta. Lisäksi alueelta on tehty kaivoslain 47 §:n mukainen Suurikuusikon kaivoksen laajennuksen maankäyttöselvitys (2.12.2022).

Hakemuksen mukaan alueelle rakennetaan tiet louheesta läjitysalueille ja tulevan altaan ympäri. Alueelle tulo estetään aitaamalla alue. Ottaminen etenee alueen luoteisosasta kohti kaakkoa vaiheittain. Ottosyvyys vaihtelee välillä 1-6 metriä. Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Hakemuksessa pohjaveden keskimääräiseksi korkeudeksi alueella ilmoitetaan +224,4 metriä (N2000) ja pohjaveden ylimmäksi korkeudeksi +230,8 metriä (N2000). Pohjaveden korkeutta seurataan jatkuvatoimisilla mittauksilla alueelle asennetuista pohjavesiputkista.

Hakemuksessa esitetään, että CIL3-altaan alueelta poistetaan puusto ja pintamaat. Alueelle rakennetaan työmaatiet louheesta. Pintamaat läjitetään omaan kasaan. Pintamaan poiston jälkeen altaan pohjalla olevaa moreenia leikataan leikkaus- ja tasaussuunnitelman mukaisesti siten, että altaan rakentamista varten tarvittava moreenikerros jää jäljelle. Osa leikatusta moreenista käytetään reunapadon tiivisterakenteessa ja loput moreenit läjitetään kasaan CIL3-altaan välittömään läheisyyteen. CIL3-altaan rakentamisvaiheessa poistettavat maa-ainekset hyödynnetään kaivosalueella maarakentamisessa sekä maisemoinnissa ja sitä varten maa-ainekset lajitellaan käyttötarkoituksen mukaan ja varastoidaan kaivosalueella.

Lapin ELY-keskus on todennut (2.3.2023) lausunnossaan seuraavaa:

"Maa-aineslupahakemus

Maa-aineslain mukainen lupa mahdollistaa tietyltä alueelta maa-ainesten ottamisen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi, jollei maa-aineslain 2 §:stä muuta johdu. Maa-aineslaki ja -asetus myös velvoittavat alueen jälkihoitamiseen ja maisemointiin (MAL 11 §, MAA 2 § ja 6 §). Lapin ELY-keskus huomauttaa, että maa-aineslupa ei mahdollista alueelle suunnitellun rikastushiekkaaltaan (kaivannaisjätteen jätealue) eikä siihen liittyvien pysyvien rakenteiden kuten patorakenteiden, suotovesiojien ja -pumppaamoiden tai juurisalaojapumppaamoiden toteuttamista. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, ettei maa-ainesluvan perusteella voi esimerkiksi tehdä alueelle kuivatustarkoituksessa tehtävää ojitusta eikä myöskään mahdollisesti hyödyntää patorakenteisiin kaivoksen toiminnassa muodostuvaa kaivannaisjätettä.

Lapin ELY-keskus huomauttaa, että maa-aineslupahakemuksessa ei ole esitetty maaaineslain ja -asetuksen edellyttämiä leikkauspiirustuksia suunnitellusta alueesta, ottamissuunnitelmaa, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa tai maisemointi- /jälkihoitosuunnitelmaa. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että maa-aineslupahakemukseen liitetyissä asiakirjoissa otettava ainesmäärä ei ole yhtenevä hakemuskaavakkeessa esitetyn 1 800 000 k-m3 kanssa, vaan määrä vaihtelee 1 700 000 k-m3:stä 2 350 000 k-m3:iin.

Lisäksi Lapin ELY-keskus toteaa, että maa-aineslupahakemuksessa esitetyt pintamaiden ja moreenin läjityspaikat eivät ole sijainniltaan tai kooltaan samoja kuin hakemukseen liitetyssä kaivoksen maankäyttöselvityksessä. Maankäyttöselvityksessä CIL3-altaan pohjoispuolelle on esitetty pintamaille 3,5 ha kokoista läjitysaluetta ja moreenille 8 ha kokoisia läjitysalueita sekä tarvittaessa moreenille lisäksi nykyisen NP4-altaan koillispuolelle 6 ha kokoista läjitysaluetta. Maa-aineslupahakemuksessa pintamaille esitetään 5 hehtaarin kokoista aluetta altaan luoteispuolelta ja moreenin läjitykselle 12 hehtaarin kokoista aluetta CIL3-altaan pohjoispuolelta.

Maankäyttöselvityksessä tuodaan esille myös se, että allas rakennetaan vaiheittain ja sitä laajennetaan vain tarvittaessa kaivoksen eliniän asettamien tarpeiden mukaisesti. Maa-aineslupahakemuksessa tällaista menettelyä ei ole esitetty.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Lapin ELY-keskus katsoo, että sellaisena kuin hanke on maa-aineslupahakemuksessa esitetty, sitä ei ole kuvattu kaivoksen tuotannon nostoa ja CIL3-rikastushiekka-altaan rakentamista koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVAselostuksessa). YVA-selostuksessa on todettu, että hanke tähtää kaivoksen tuotannon nostamiseen ja uuden rikastushiekka-altaan rakentamiseen ja että hankkeen toteuttamisvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 hankkeeseen kuuluu rakentamisessa käytettävän tarvekiven ja maa-ainesten ottoalueet, jotka kaikki sijaitsevat (nykyisen) kaivosalueen sisäpuolella. YVA-selostuksessa maa-aineksen ottomääräksi on arvioitu 625 000 k-m3 noin 25 hehtaarin alueelta, joka sijoittuu nykyisen kaivospiirin sisäpuolelle NP4-altaan itäpuolelle, CIL3-altaan vaihtoehtoisen sijoituspaikan A länsiosaan.

YVA-selostuksessa (kohta 3.3.2 CIL3- altaan rakentaminen ja rakenteet) todetaan alustavien töiden osalta, että rakennettavaa aluetta kuivataan ojittamalla alue etukäteen ennen pintamaiden poiston aloittamista. Rakennettavalta alueelta poistetaan puusto ja kasvillisuus sekä maaperän orgaaninen kerros ja pintamaat. YVAselostuksessa todetaan CIL3-altaan pato- ja pohjarakenteiden osalta, että CIL3-altaan rakentaminen on suunniteltu aloitettavan vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 vuonna 2025. Ennakoivat työt kuten ojitukset, teiden rakentamiset ja pintamaiden poistot aloitetaan aikaisemmin, jotta rakennustyöt voidaan aloittaa vuonna 2025. CIL3-altaan ensimmäisen rakentamisvaiheen on arvioitu kestävän noin kaksi kesäkautta. CIL3- altaan rakennuspohja tasataan suunnitelmien mukaisesti. Tasatun pohjamaan päälle rakennetaan suunnitelmien mukaiset läjitysalueen pato- sekä pohjarakenteet. Patojen rakentamisessa hyödynnetään kaivoksella louhinnassa muodostuvia sivukiviä, pohja- ja patorakenteissa käytetään lisäksi moreenia ja synteettistä eristekerrosta.

YVA-selostuksessa (kohta 3.5 tarvekiven louhinta ja maa-ainesten otto [VE1, VE2]) todetaan, että kaivosalueen ja kaivannaisjätealueiden rakentamista sekä erityisesti kaivannaisjätealueiden sulkemista varten tarvitaan huomattava määrä maa- ja kiviaineksia. Maa- ja kiviaineksia tarvitaan mm. nykyisten kaivannaisjätteen jätealueiden sulkemiseen (NP3-, CIL1- ja CIL2-altaat, sivukivialue) sekä uusien alueiden rakentamiseen ja niiden sulkemiseen (NP4-allas, CIL3-allas). Tämän vuoksi hankkeessa on tarkasteltu kahden vaihtoehtoisen tarvekivilouhoksen sekä maaainesten ottoalueen ympäristövaikutuksia. Lapin ELY-keskus huomauttaa, että YVAselostuksessa mainitaan useassa kohdassa, että suunniteltu maa-ainesten ottaminen sijoittuu nykyiselle kaivosalueelle, NP4-altaan itäpuolelle. YVA-selostuksen kohdassa 3.5.1 todetaan vaihtoehtoisen sijoituspaikan B osalta, että kyseisen allasvaihtoehdon alueelta voidaan rakentamisen yhteydessä louhia tarvekiveä. ELY-keskus toteaa kiven louhinnan osalta, että mikäli louhinta kestää 50 päivää tai enemmän, se on ympäristöluvanvaraista toimintaa (YSL 27 §).

Lisäksi Lapin ELY-keskus huomauttaa, että YVA-selostuksessa tai päivitetyssä maankäyttöselvityksessä ei ole tunnistettu maa-aineslain mukaisen luvan tarvetta maaainesten ottamiselle nykyisen kaivosalueen ulkopuolelta. ELY-keskus toteaa, että YVA-selostuksessa maa-ainesten otosta esitetyt tiedot poikkeavat maa-aineslupahakemuksesta ottamisalueen sijainnin, koon ja ottomäärän osalta.

Lapin ELY-keskus katsoo, että esitetty maa-ainesten ottohanke ei siten ole yhtenevä YVA-menettelyssä esitetyn hankkeen kanssa, joten se tulisi maa-aineslain mukaisena asiana toteutuessaan suunnitella uudessa YVA-menettelyssä.

Johtopäätökset

Lapin ELY-keskus toteaa, että YVA-selostuksessa kuvattu hanke tähtää uuden rikastushiekka-altaan (kaivannaisjätteen jätealue) rakentamiseen ja YVA-menettelyssä on arvioitu sen ympäristövaikutuksia. ELY-keskus katsoo, että nyt vireillä olevassa hakemuksessa ei ole kyse maa-aineslain tarkoittamasta maa-ainesten ottamisesta ja hyödyntämisestä (MAL 1 §), vaan maa-aineslupahakemuksen, YVA-selostuksen ja maankäyttöselvityksen perusteella kyseessä on rakentamisen yhteydessä irrotettavien maa-ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä (MAL 2 §). Lisäksi ELY-keskus katsoo, että suunniteltu toiminta liittyy kaivostoimintaan ja kaivosalueen rakentamiseen (kaivoslaki 2 §, 17 § ja 19 §). ELY-keskus katsoo, että tehdyn YVA-menettelyn mukaisena hankkeena kyseessä ei ole maa-aineslain soveltamisalaan kuuluva asia.

Lapin ELY-keskuksen näkemys on, että mikäli nyt suunniteltu maa-ainesten ottaminen käsiteltäisiin maa-aineslain mukaisena asiana ja sellaisena kuin hanke on hakemuksessa esitetty, kyseessä oleva hanke olisi suoraan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 hankeluettelon mukainen ja hanke edellyttäisi YVA-menettelyä, koska suunnitellun alueen pinta-ala ylittää 25 hehtaaria ja ottomäärä ylittää 200 000 k-m3 vuodessa.

Lapin ELY-keskus toteaa lisäksi, että suunnitelma-alueella ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa viranomaisen antamaa lupaa tai hyväksymää suunnitelmaa (MAL 2 § 1 momentin kohta 2). Toiminnanharjoittajalla on tällä hetkellä kaivoslupahakemus vireillä Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa. ELY-keskus katsoo, että mikäli kaivoksenlaajentamiselle myönnetään kaivoslain mukainen lupa, voidaan sen katsoa olevan sellainen maa-aineslain 2 §:n tarkoittama viranomaisen myöntämä lupa tai hyväksymä suunnitelma, jonka perusteella alueella voidaan toteuttaa maa-aineslain tarkoittamaa ottamistoimintaa vastaavaa maa-ainesten ottamista.

Lapin ELY-keskus toteaa, että kaivoslain 17 §:n mukaan kaivoslupa oikeuttaa hyödyntämään kaivosalueella olevia muita maa- ja kallioperän aineksia siltä osin kuin niiden käyttö on tarpeen kaivostoimintaan kaivosalueella. Varsinainen CIL3-altaan rakentaminen toteutettavine pato- ym. rakenteineen ja altaan käyttöönotto tulee käsitellä valtion ympäristölupaviranomaisessa (aluehallintovirasto). Tältä osin ELY-keskus toteaa, että ympäristölupahakemus altaan rakentamiseksi ei ole ELY-keskuksen tietojen mukaan tällä hetkellä vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

Lapin ELY-keskuksen näkemys on, että nyt haetulle toiminnalle ei tule myöntää Kittilän kunnan ympäristösuojeluviranomaisessa maa-aineslain mukaista ottolupaa."

Luvan hakija on esittänyt vastineensa 26.4.2023, jossa todetaan mm. seuraavaa:

"Päivitys hakemukseen

Hakija muuttaa alkuperäistä hakemustaan alla kuvatusti. Otettavan maa-aineksen eli moreenin kokonaisottomäärä on 195 000 kiintokuutiometriä vuodessa ja moreeninleikkuuta on tarkoitus toteuttaa noin 24 hehtaarin alueelta. Ottoalue sijoittuu hakijan omistamalle metsämaa-alueelle tulevan CIL3-altaan alueelle. Vakuudeksi (MAL 12 §) hakija esittää 79 200 euroa (0,33 €/m2).

Lupaa haetaan maa-ainesten ottamisen käynnistämiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

Perustelut ainesten ottamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta ja esitys vakuudesta

Maa-aineslain mukaista lupaa haetaan nykyisen kaivosalueen koillispuolelle sijoittuvalta alueelta. Maa-aineksen otto perustuu koko kaivoksen sulkemissuunnittelun yhteydessä toteutettuun materiaalitasetarkasteluun (Liite 1), jonka perusteella sulkemisrakenteiden toteutukseen tarvittavaa hyvälaatuista moreenia ei ole riittävästi saatavilla kaivoksen nykyisiltä moreeninläjitysalueilta, eikä NP4-altaan moreeninleikkuualueilta. Moreenin ottotoiminta liittyy näin sulkemisvaiheen materiaalitarpeiden täyttymisen varmistamiseen. Moreenin otto on tarkoitus toteuttaa tulevan kullan liuotuspiirin rikastushiekka-altaan (CIL3) alueelta. Moreenin leikkuu on tärkeää toteuttaa ennen uuden rikastushiekka-altaan 1. vaiheen pohjarakenteiden toteuttamista. Hakija on ostanut ottoalueen Metsähallitukselta.

Hakija on päivittänyt CIL-rikastushiekan pidemmän aikavälin hallintasuunnitelmansa. CIL-rikastushiekka läjitetään nykyisin CIL2-altaalle, jonka patoja on korotettu tasolle +241 Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätöksen H3172/2022 mukaisesti. Korotusrakenne antaa rikastushiekan läjitystilavuutta arviolta vuoden 2026 loppupuolelle. Hakijan rikastushiekan hallinnan johtamisjärjestelmän mukaisesti rikastushiekan hallinnassa pyritään säilyttämään

vähintään 12 kuukauden läjityspuskurikapasiteetti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uuden vaiheen käyttöönoton yhteydessä on vielä vähintään vuosi edellisen vaiheen läjityskapasiteettia saatavilla. Tämä huomioiden CIL-rikastushiekan lisävarastointitilavuutta tarvitaan tällöin viimeistään loppuvuodesta 2025 eteenpäin.

CIL3-altaan ensimmäisen vaiheen rakentamisen arvioidaan kestävän kahdesta kolmeen kesäkautta, minkä johdosta valmistelevat työt altaan rakentamiseksi on käynnistetty vuoden 2023 aikana. Nyt haettava maa-ainestenotto on näin tärkeää käynnistää vuoden 2023 aikana ennen CIL3-altaan ensimmäisen vaiheen pohjarakenteiden toteuttamista (kpl 1.1, kohta f). CIL3-altaan pohjan tiivisrakenne koostuu vähintään metrin vahvuisesta heikosti vettä johtavasta moreenikerroksesta, jonka päälle asennettaan vettä läpäisemätön keinotekoinen bitumigeomembraanieriste. Membraanin asennuksen jälkeen maa-ainesten otto estyy alueelta.

Tästä syystä lupaa haetaan maa-ainesten ottamisen käynnistämiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta vuonna 2023. Vakuudeksi esitetään 20 000 euroa.

--

Perustelut maa-aineslain mukaiselle moreenin otolle

Lupaa haetaan moreenin ottamiselle tulevan CIL3-rikastushiekka-altaan alueelta ennen altaan 1. vaiheen pohjarakenteiden rakentamisen käynnistämistä. Leikkuusuunnitelma on esitetty liitteessä (Liite 2). Leikattava moreeni läjitetään moreenin läjitysalueelle kaivoksen sulkemisvaiheen kaivannaisjätealueiden peittorakenteiden toteutusta varten (Liite 1). Moreenin leikkaamisen ympäristövaikutukset on arvioitu maaliskuussa 2022 päättyneessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä CIL3-altaan (vaihtoehto B) rakentamisvaiheen vaikutusten arvioinnissa.

Leikkuualueelta poistetaan puusto ja pintamaat. Pintamaat läjitetään pintamaiden läjitysalueelle ja hyötykäytetään kaivoksen sulkemisvaiheessa kaivannaisjätealueiden peittorakenteissa. Maa-ainesten ottotoiminnan aikana arvioidaan muodostuvan noin 24 000

kuutiometriä pintamaita.

Pintamaat on luokiteltu ympäristöluvassa jäteasetuksen mukaisesti luokkaan 01 01 01 (metallimineraalien louhinnassa syntyvät jätteet). Rakentamistoiminnassa poistettavat pinta- ja kivennäismaat eivät ympäristöluvan (n:o 67/2020) mukaan ole jätettä, jos ne toimitetaan välittömästi tai alle kolme vuotta kestävän varastointiajan kuluessa rakennus- tai muussa toiminnassa käytettäväksi ja jos niiden metallipitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (PIMA-asetus, 214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja.

Rakentamis- tai muussa toiminnassa hyödynnettävistä pintamaista analysoidaan ennen hyödyntämistä PIMA-asetuksen mukaisten aineiden pitoisuudet. Analyysitulosten perusteella määritellään maa-aineksen hyödyntämiskelpoisuus ympäristöluvan mukaisesti. Pitoisuuksien lisäksi määritetään läjitettyjen maa-ainesten liukoisuusominaisuuksia 2-vaiheisella ravistelutestillä (SFS-EN 12457-3) (Liite 3).

Hakija on käynnistänyt kaivoslupamenettelyn (KL2022:0002) kaivosalueen kasvattamiseksi noin 206 hehtaarilla. Lisäksi hakija on käynnistämässä ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisen lupamenettelyn alkuvuodesta 2023. Lupamenettelyt käynnistetään mm. uuden kullan liuotuspiirin rikastushiekka-altaan (CIL3-allas) toteuttamiseksi (Taulukko 2). Ympäristölupahakemuksessa haetaan lupaa uuden CIL3-altaan rakentamiselle, johon sisältyy arviolta noin 1 605 000 kiintokuutiometrin moreenin leikkuu. Huomioitavaa on, että nyt haettava 195 000 kiintokuutiometrin leikkuu ei sisälly ympäristölupamenettelyyn."

Esittelijä Ympäristötarkastaja Kivilompolo Sanna

Päätösehdotus Maa-aineslain (555/1981) 1 §:ssä kuvataan lain soveltamisalaa seuraavasti: lakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi, jollei 2 §:stä muuta johdu. MAL 2 §:ssä on määritelty poikkeukset lain soveltamisalaan seuraavasti: laki ei koske 1) kaivoslakiin (503/1965) perustuvaa ainesten ottamista; 2) rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun toimenpide perustuu viranomaisen antamaan lupaan tai hyväksymään suunnitelmaan; 3) sellaista ainesten ottamista vesialueella, johon vesilain (264/1961) mukaan vaaditaan aluehallintoviraston lupa.

Lapin ELY-keskus on tuonut lausunnossaan esille, ettei hakemuksen mukainen toiminta kuulu maa-aineslain soveltamisalan piiriin, sillä kyseessä on tosiasiallisesti tulevalle kaivosalueelle kaivostoimintaan käytettävän CIL3-altaan rakentamisen aloittaminen moreenin leikkuulla altaan rakennuspaikalla.

Toiminnanharjoittaja on esittänyt vastineessaan, että CIL3-altaan rakentamishanke alkaa vasta mahdollisen ympäristölupapäätöksen saavuttua altaan pohjarakenteiden rakentamisella.  

Ottaen huomioon, että lupahakemuksen ottosuunnitelmat vastaavat CIL3-altaan suunniteltua rakennetta, on todettava, että kyseessä on CIL3-altaan rakennushankkeen aloittaminen.

Irrotettavia aineksia on tarkoitus läjittää ja hyödyntää kaivostoiminnan tarkoituksia varten kaivostoiminnan ympäristöluvan alaisesti kaivannaisjätteinä kaivos- ja ympäristöluvan omaavalla kaivosalueella mm. sulkemisvaiheen peittorakenteissa. Lisäksi alue, jolle maa-aineslupaa haetaan on sisällytetty kaivoslain mukaiseen hakemukseen kaivosalueen laajentamisesta.

Kaivoslain (621/2011) 17 §:ssä on säädetty seuraavaa: kaivoslupa oikeuttaa hyödyntämään:1) kaivosalueella tavatut kaivosmineraalit;
2) kaivostoiminnassa sivutuotteena syntyvän orgaanisen ja epäorgaaninen pintamateriaalin, ylijäämäkiven ja rikastushiekan (kaivostoiminnansivutuote); 3) muut kaivosalueen kallio- ja maaperään kuuluvat aineet siltä osin kuin niiden käyttö on tarpeen kaivostoimintaan kaivosalueella.

Ottaen huomioon, että toiminnanharjoittaja on: hakenut kaivoslain mukaista lupaa, joka sisältää kaivosalueen laajentamisen alueelle jolle maa-aineslupaa haetaan sekä; hakenut ympäristölupaa CIL3-altaan rakentamiselle ja aikoo hyödyntää aineksia kaivostoiminnassa, on todettava, ettei asiassa ole esitetty seikkoja, jotka osoittaisivat, että kyseessä ei ole kaivoslain 17 §:n mukainen maa- ja kiviainesten hyödyntäminen kaivosalueella.

Ympäristötarkastaja esittää, että maa-ainesten ottolupaa ja toiminnan aloittamisoikeutta koskeva hakemus jätetään tutkimatta, sillä kyseessä ei ole lainsäädännön perusteella asiassa annettu lausunto ja lausunnon vastine huomioiden maa-aineslain 1 §:n mukainen maa-ainesten otto ja, että asia siirretään hallintolain (434/2003) 21 §:n mukaisesti ratkaistavaksi toimivaltaiselle lupaviranomaiselle kaivoslain 2 §:ssä, 17 §:ssä ja 19 §:ssä tarkoitettuna maa- ja kiviainesten hyödyntämisenä kaivosalueella.

Hakemuksen käsittelystä ei peritä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaista maksua, sillä hakemus jätetään tutkimatta (Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 2022, 8.2 §, Rakymp ltk. 25.10.2021 § 143).

Sovelletut oikeusohjeet
Maa-aineslaki (555/1981) 1, 2 §
Kaivoslaki (621/2011) 2, 17, 19 §
Hallintolaki (434/2003) 21 §

Muutoksenhaku ja tiedoksianto
Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Päätöksestä tiedotetaan julkisella kuulutuksella.

Päätös Esitys hyväksyttiin.