Koululk 09.09.2026     

445/12.00.02/2026  

Valmistelija Sivistystoimenjohtaja Kinnunen Petteri ja yläkoulun ja lukion rehtori Ylinampa Janne

1. Tuntikehyksen kokonaisuus

Koulujen tuntikehys määrittää opetukseen käytettävän viikoittaisen tuntimäärän ja muodostaa keskeisen perustan henkilöstö-, toiminta- ja taloussuunnittelulle. Lukuvuoden 2026-2027 kehys on laadittu oppilasmäärien, opetusryhmien, opetussuunnitelman, valinnaisaineiden sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden perusteella.

Pienten koulujen oppilaskohtainen tuntiresurssi on väistämättä suurempi kuin suurissa yksiköissä. Opetussuunnitelman mukainen opetus ja koulun päivittäinen toiminta on järjestettävä myös pienellä oppilasmäärällä. Kehys turvaa samalla opetuksen saavutettavuutta ja kunnan eri alueilla asuvien oppilaiden yhdenvertaisuutta.

Yläkoulun rakenne

Yläkoulun 515 vuosiviikkotunnin kehys perustuu 12 perusluokkaan: vuosiluokilla 7, 8 ja 9 on kullakin neljä rinnakkaisluokkaa. Lisäksi koulussa toimii kolme erityisluokkaa, JOPO-ryhmä, valmistavan opetuksen ryhmä sekä laaja-alaisen erityisopetuksen ja erityisopetuksen resurssiopettajan palvelut.

• 138 vuosiviikkotuntia kohdentuu tukeen, erityisopetukseen, JOPO-opetukseen ja muihin erityistehtäviin.
• Ohjaajaresurssi on 5,5 henkilötyövuotta. Se täydentää opetuksellista resurssia, mutta ei sisälly vuosiviikkotunteina laskettavaan kehykseen.

Lukion rakenne

Lukion 242,03 vuosiviikkotunnin kehys perustuu kolmen varsinaisen vuosikurssin opetukseen, kahteen perusryhmään kullakin vuosikurssilla sekä neljännen vuoden opiskelijoiden seurantaan. Kehys sisältää pidettävien opintojaksojen lisäksi lukiokertoimen, lukioresurssin, tukiopetuksen, soveltavat opinnot, erityisopetuksen sekä opetussalan virka- ja työehtosopimuksen mukaiset demonstraatiotunnit.

2. Tuntikehyksen laskennallinen kustannus

Tuntikehyksen kustannusvaikutusta on arvioitu muuttamalla vuosiviikkotunnit laskennallisiksi henkilötyövuosiksi.

Suunnittelulaskelmassa yhden henkilötyövuoden kokonaiskustannuksena on käytetty 75 000 euroa. Opetusvelvollisuutena on käytetty alakouluissa 24 tuntia ja yläkoulussa sekä lukiossa koulumuodon rakennetta kuvaavaa painotettua opetusvelvollisuutta.

Näillä oletuksilla tuntikehyksen laskennallinen henkilöstökustannus on noin 6,18 miljoonaa euroa vuodessa.

Laskelma kuvaa ensisijaisesti opetushenkilöstön resurssia. Se ei ole koulujen koko toimintamenojen ennuste: siihen eivät sisälly tilakustannukset, koulukuljetukset, ateriapalvelut, ICT-palvelut, oppimateriaalit, kalusto tai kaikki ohjaaja- ja tukipalvelut.

3. Toteuman suhde kustannusarvioon

Elokuun 2026 toteumaraportissa kuuden koulun henkilöstömenojen talousarvio on yhteensä noin 6,03 miljoonaa euroa. Tuntikehyksestä johdettu 6,18 miljoonan euron arvio on tästä noin 149 000 euroa eli 2,5 prosenttia suurempi. Kokonaisuuden tasolla laskentamalli osuu siten lähelle talousarvioon sisältyvää henkilöstömenojen tasoa.

Vertailun rajaukset

• Osa erityisopetuksen menoista kirjataan erillisille kustannuspaikoille. Peruskoulun vammaisopetuksen ja vaikeimmin vammaisten opetuksen henkilöstömenoihin on varattu yhteensä noin 421 000 euroa.
• Tuntikehys koskee lukuvuotta 2026-2027, mutta talousarvio ja toteuma kalenterivuotta 2026. Kalenterivuoden menot muodostuvat kahden eri lukuvuoden ratkaisuista.
• Koulujen väliset erot eivät sellaisinaan osoita ali- tai ylimitoitusta, koska henkilöstöä ja erityisen tuen menoja kirjataan eri kustannuspaikoille.

4. Elokuun toteuman arvio

Kuuden koulun henkilöstömenoja oli toteutunut 25.8.2026 mennessä noin 3,90 miljoonaa euroa eli 64,6 prosenttia koko vuoden määrärahoista. Kun erilliset vammaisopetuksen kustannuspaikat otetaan mukaan, käyttöaste on noin 63,7 prosenttia. Toteuma on kokonaisuutena lähellä ajankohdan laskennallista osuutta eikä tässä vaiheessa osoita koko opetustoimessa merkittävää rakenteellista henkilöstömenojen ylitystä.

Lukkarin koulun käyttöaste on vertailun korkein. Toteumaan vaikuttavat erityisesti määräaikaisen henkilöstön kustannukset. Seurannassa tulee arvioida, liittyykö toteuma henkilöstörakenteeseen, tuen järjestämiseen, sijaisuuksiin vai menojen kirjausten ajoittumiseen.

Kuuden koulun toimintakulujen yhteenlaskettu käyttöaste on noin 76,6 prosenttia, mutta lukua ei tule vuositasolle suoraviivaisesti kertoa. Sisäiset vuokrat on kirjattu monilla kustannuspaikoilla jo lähes tai kokonaan koko vuodelta. Toimintakulujen korkea käyttöaste ei siten sellaisenaan tarkoita vastaavan suuruista ylitysennustetta. Luotettavin tämänhetkinen vertailukohta on henkilöstömenojen noin 64 prosentin toteuma.

5. Linjaukset vuoden 2027 taloussuunnitteluun

1. Päivitetään henkilötyövuoden kustannus. Nykyinen 75 000 euroa on käyttökelpoinen yleisoletus, mutta se tarkistetaan vuoden 2026 toteutuneiden palkkojen, sivukulujen ja vuoden 2027 sopimuskorotusten perusteella.
2. Erotetaan opetus-, ohjaaja- ja muu henkilöstö. Ohjaajien ja muun tukihenkilöstön kustannukset budjetoidaan erillisinä henkilötyövuosina, ei opetusvelvollisuuteen perustuvan kehyslaskennan sisällä.
3. Yhdenmukaistetaan erityisopetuksen kirjaaminen. Talousarviovertailuun laaditaan koonti, jolla koulukohtaiset ja erillisille kustannuspaikoille kirjatut tuen menot yhdistetään ilman kaksinkertaista laskentaa.
4. Huomioidaan oppilasmäärien ja tuen tarpeiden muutokset. Valmistavan opetuksen, oppilaskohtaisen tuen ja vaativan erityisen tuen muutokset voivat vaikuttaa henkilöstötarpeeseen enemmän kuin kokonaisoppilasmäärän muutos.
5. Lasketaan kevät ja syksy erikseen. Vuoden 2027 henkilöstömenot muodostetaan erikseen kevään 2027 ja syksyn 2027 tuntikehyksistä, koska talousarvio on kalenterivuosikohtainen.
6. Varaudutaan ennuste-epävarmuuteen. Tuntikehyslaskelmaan liitetään noin 3-5 prosentin tarkennusvara, kunnes vuoden 2026 lopullinen toteuma ja vuoden 2027 palkkaratkaisut ovat tiedossa.

6. Yhteenveto lautakunnalle

Tuntikehys on toiminnallisesti perusteltu ja sen laskennallinen kustannusarvio vastaa kuntatasolla varsin hyvin vuoden 2026 henkilöstömenojen talousarviota. Elokuun toteuma tukee arviota siitä, että opetushenkilöstön kokonaisresurssi on pääosin talousarvion mukainen. Täsmällinen kustannusvertailu edellyttää kuitenkin erityisopetuksen, ohjaajaresurssin ja muiden erillisille kustannuspaikoille kirjattavien henkilöstömenojen kokoamista samaan tarkasteluun.

Vuoden 2027 talousarvio voidaan rakentaa tämän tuntikehyksen pohjalle, kun henkilötyövuoden hinta päivitetään, palkankorotukset huomioidaan ja koulukohtaiset henkilöstörakenteet täsmäytetään talousarvion kustannuspaikkoihin

Esittelijä Sivistystoimenjohtaja Kinnunen Petteri

Päätösehdotus Koululautakunta merkitsee tiedoksi.

Päätös